GIANNOU STRUCTURAL MODEL (GSM)
Näyttöön perustuva rakenteellinen malli varhaiskasvatusjärjestelmien vertailevaan analyysiin ja luokitteluun.
Giannou Structural Model (GSM) on rakenteellinen malli kansallisten varhaiskasvatusjärjestelmien järjestelmälliseen kuvaamiseen, vertailuun ja luokitteluun niiden institutionaalisen ja pedagogisen arkkitehtuurin perusteella.
Malli ei aseta maita paremmuusjärjestykseen. Se kartoittaa vertailukelpoisia rakenteellisia ominaisuuksia ja jäsentää järjestelmät kuuteen vakaaseen Rakenteelliseen Prototyyppiin (T1–T6) sekä yhteen erilliseen Siirtymävaiheen Rakenteelliseen Tyyppiin (T7).
Rakenteellinen analyysi mahdollistaa erilaisten järjestelmien vertailun yhteisten ja selkeästi määriteltyjen kenttien avulla sekoittamatta virallisia institutionaalisia järjestelyjä päivittäiseen käytännön toteutukseen. Näin voidaan tunnistaa toistuvia organisoinnin, sääntelyn ja pedagogisen suuntautumisen rakenteita.
NÄYTTÖPERUSTA
GSM:n rakenteellinen analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan ja todennettavissa olevaan viralliseen dokumentaatioon. Lähteitä tarkastellaan näyttönä kunkin kansallisen järjestelmän institutionaalisista ja pedagogisista järjestelyistä.
Ensisijainen näyttö perustuu toimivaltaisten kansallisten viranomaisten aineistoihin sekä virallisiin säädös- ja pedagogisiin asiakirjoihin.
Kansainvälisiä institutionaalisia lähteitä käytetään täydentävänä näyttönä ristiintarkistukseen, vertailevan kontekstin muodostamiseen ja järjestelmien dokumentointiin.
RAKENTEELLINEN PERUSTA
Jokainen kansallinen järjestelmä analysoidaan kahdeksantoista ennalta määritellyn Rakenteellisen Kentän avulla. Ne ovat GSM:n ensisijaisia syötemuuttujia ja tarjoavat yhteisen analyyttisen kielen institutionaalisten, hallinnollisten, pedagogisten ja organisatoristen ominaisuuksien järjestelmälliseen kartoittamiseen.
Kentät on järjestetty viiteen Rakenteelliseen Alueeseen ainoastaan käsitteellistä jäsentämistä ja esittämistä varten. Rakenteellisia Alueita ei arvioida, eivätkä ne ole samoja kuin viisi Rakenteellista Akselia.
Institutionaalinen organisointi, hallinnollinen rakenne, pedagoginen autonomia ja valvontamekanismit.
Kuvaa virallisen varhaiskasvatusjärjestelmän hallinnon keskittämisen tai hajauttamisen astetta.
Kuvaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle institutionaalisesti turvatun pedagogisen autonomian astetta.
Kuvaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöihin kohdistuvan institutionaalisen tarkastuksen, valvonnan ja ulkoisen arvioinnin astetta.
Kuvaa institutionaalisten laadunvarmistusmekanismien olemassaoloa, organisointia ja kypsyysastetta.
Virallisen varhaiskasvatuksen suunnitelmakehyksen filosofia, rakenne ja keskeiset pedagogiset tavoitteet.
Kuvaa virallisen varhaiskasvatuksen suunnitelmakehyksen hallitsevaa pedagogista suuntautumista.
Kuvaa, missä määrin kouluvalmius on virallisen suunnitelmakehyksen tavoite.
Kuvaa, missä määrin virallinen suunnitelmakehys määrittelee selkeästi odotetut oppimistulokset.
Kuvaa virallisen suunnitelmakehyksen painotusta jäsenneltyyn ja opettaja- tai kasvattajajohtoiseen opetukseen.
Keskeiset pedagogiset periaatteet ja virallisesti omaksutut oppimisen lähestymistavat.
Kuvaa vapaan leikin merkitystä oppimisen ja kehityksen keskeisenä mekanismina.
Kuvaa, missä määrin ohjattu leikki sisältyy viralliseen pedagogiseen lähestymistapaan.
Kuvaa, missä määrin virallinen suunnitelmakehys tunnistaa lapsen aktiiviseksi osallistujaksi oppimisprosessissa.
Kuvaa, missä määrin tutkiva oppiminen muodostaa virallisen pedagogisen lähestymistavan.
Inkluusion, perheiden osallisuuden ja lasten hyvinvoinnin institutionaalinen integrointi.
Kuvaa, missä määrin inklusiivinen kasvatus ja koulutus on virallisen suunnitelmakehyksen perustava periaate.
Kuvaa, missä määrin virallinen järjestelmä tarjoaa organisoituja tukimekanismeja lapsille, joilla on erityisiä kasvatuksellisia tai koulutuksellisia tarpeita.
Kuvaa, missä määrin perheiden ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjen yhteistyö on institutionaalisesti vakiintunut osa järjestelmää.
Kuvaa, missä määrin lapsen hyvinvointi on virallisen suunnitelmakehyksen keskeinen painopiste.
Institutionaalinen yhteys varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä.
Kuvaa, missä määrin virallinen järjestelmä tarjoaa organisoituja menettelyjä perusopetukseen siirtymistä varten.
Kuvaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisen jatkuvuuden ja linjakkuuden astetta.
Luokittelu etenee vakaata, auditoitavaa ja toistettavaa polkua virallisesta dokumentaatiosta lopulliseen rakenteelliseen typologiaan.
RAKENTEELLINEN SYNTEESI
Viisi Rakenteellista Akselia eivät ole ensisijaisia muuttujia eivätkä käsin määritettyjä ulottuvuuksia. Ne tuotetaan Giannou Structural Model (GSM) -mallin virallisen menetelmän mukaisesti käsittelemällä järjestelmällisesti kahdeksantoista Rakenteellista Kenttää.
Prosessi sisältää peräkkäiset normalisoinnin, painotuksen ja rakenteellisen synteesin vaiheet, joiden tuloksena muodostuu kunkin kansallisen varhaiskasvatusjärjestelmän Rakenteellinen Profiili.
Viisi Rakenteellista Akselia muodostavat Giannou Structural Model (GSM) -mallin analyyttisen ytimen. Ne syntyvät kahdeksantoista Rakenteellisen Kentän järjestelmällisestä synteesistä ja kuvaavat kansallisia varhaiskasvatusjärjestelmiä luonnehtivia keskeisiä Rakenteellisia Ulottuvuuksia.
Yhdessä viisi akselia muodostavat kunkin maan Rakenteellisen Profiilin ja luovat perustan Rakenteelliselle Analyysille sekä lopulliselle luokittelulle: järjestelmä luokitellaan yhteen kuudesta vakaasta Rakenteellisesta Prototyypistä (T1–T6) tai Siirtymävaiheen Rakenteelliseen Tyyppiin T7, kun viralliset siirtymäehdot täyttyvät.
Rakenteellinen Profiili
Valitse Rakenteellinen Akseli tai käytä kaaviota vuorovaikutteisesti.
Tutkakaavio visualisoi viidestä Rakenteellisesta Akselista muodostuvan Rakenteellisen Profiilin. Kukin akseli edustaa koulutusjärjestelmän erillistä Rakenteellista Ulottuvuutta ja vaikuttaa kokonaisvaltaiseen Rakenteelliseen Analyysiin.
Mean: Average across the 104 national systems analysed.
Asteikko: 1 = Erittäin matala · 5 = Erittäin korkea
Rakenteelliset Akselit eivät ole itsenäisiä arviointi-indikaattoreita. Niitä tulkitaan ainoastaan osana kokonaisvaltaista Rakenteellista Profiilia Giannou Structural Model (GSM) -mallin menetelmän mukaisesti.
RAKENTEELLINEN LUOKITTELU
Structural Typology Resolver on GSM:n lopullinen laskennallinen mekanismi. Se käyttää ainoastaan aiemmin validoituja tietoja eikä laske uudelleen tai muuta Rakenteellisia Kenttiä, viittä Rakenteellista Akselia tai validoitua Rakenteellista Profiilia.
Resolver laskee diagnostisesti Rakenteellisen Samankaltaisuuden Rakenteellisen Profiilin ja kaikkien vakaiden Rakenteellisten Prototyyppien T1–T6 välillä ja soveltaa tämän jälkeen virallisia kelpoisuutta, Rakenteellista Koherenssia, luokiteltavuutta ja Borderline Resolution -menettelyä koskevia sääntöjä. T7 arvioidaan vain silloin, kun vakaata Rakenteellista Tyyppiä ei voida määrittää ja GSM:n viralliset siirtymäehdot täyttyvät.
Tarkistaa virallisten syötetietojen täydellisyyden, kelvollisuuden, validointitilan ja versioyhteensopivuuden.
Laskee diagnostisesti Rakenteellisen Samankaltaisuuden Rakenteellisen Profiilin ja kaikkien vakaiden T1–T6-Prototyyppien välillä.
Soveltaa virallisia kelpoisuus- ja Rakenteellisen Koherenssin sääntöjä kaikkiin vakaisiin Prototyyppeihin ja muodostaa luokiteltavissa olevien ehdokkaiden joukon.
Järjestää luokiteltavissa olevat Prototyypit ja soveltaa tarvittaessa ennalta määriteltyjä Borderline Resolution -sääntöjä.
Määrittää lopullisen vakaan Rakenteellisen Tyypin; T7 arvioidaan ja määritetään vain, kun viralliset siirtymäehdot täyttyvät.
Rakenteellinen typologia (T1–T7)
GSM sisältää kuusi vakaata Rakenteellista Prototyyppiä (T1–T6) ja yhden erillisen Siirtymävaiheen Rakenteellisen Tyypin (T7). Tyypit kuvaavat varhaiskasvatusjärjestelmien erilaisia rakenteellisia muotoja eivätkä muodosta laadullista paremmuusjärjestystä.
Kuvaa järjestelmiä, joissa perusopetukseen valmistautuminen, selkeästi määritellyt oppimistulokset ja organisoitu opetus ovat virallisen koulutuskehyksen hallitsevia rakenteellisia periaatteita.
Kuvaa järjestelmiä, joissa johdonmukainen, institutionaalisesti organisoitu ja virallisesti säännelty suunnitelmakehys yhdessä vahvan institutionaalisen koherenssin kanssa muodostaa keskeisen rakenteellisen ominaisuuden.
Kuvaa järjestelmiä, joissa erilaiset pedagogiset, oppimiseen liittyvät, institutionaaliset ja sosiaaliset logiikat esiintyvät vahvoina rinnakkain ja toimivat johdonmukaisena kokonaisuutena.
Kuvaa järjestelmiä, joissa lapsen kokonaisvaltainen kehitys on keskeinen rakenteellinen tavoite ja leikki toimii oppimisen organisoinnin pääasiallisena mekanismina.
Kuvaa järjestelmiä, joissa varhaiskasvatus on osa integroitua Early Childhood Development -julkista politiikkaa ja joissa sosiaalinen turva ja hyvinvointi ovat vahvasti painotettuja.
Kuvaa järjestelmiä, joissa institutionaalinen koherenssi saavutetaan monitasoisten, hajautettujen tai yhdistettyjen hallinto- ja ohjausmekanismien, korkean pedagogisen autonomian sekä virallisen suunnitelmakehyksen joustavan toimeenpanon avulla.
Kuvaa järjestelmiä, joissa on dokumentoitu aktiivinen rakenteellinen siirtymä ja jotka täyttävät GSM:n sekä Official Transition Registry -rekisterin viralliset ehdot. T7 ei ole vakaa numeerinen Reference Prototype eikä laadullinen arviointiluokka.
MALLIN VALIDOINTI
GSM v2.1.0:n lopullinen validointi vahvistaa, että luokittelu toteutuu deterministisesti ja toistettavasti ilman luokitteluun, kynnysarvoihin, akseleihin, samankaltaisuuteen, luottamukseen tai eheyteen liittyvien tarkistusten virheitä.
Malli toimii vertailevana analyyttisena karttana. Käyttäjät voivat tarkastella eri maiden Rakenteellisia Profiileja, tunnistaa eroja sekä analysoida pedagogisia ja institutionaalisia suuntauksia.
Analyysi perustuu institutionaalisiin ja virallisiin asiakirjoihin eikä siksi välttämättä täysin kuvaa päivittäistä käytännön toteutusta. Mallia ei ole tarkoitettu koulutusjärjestelmien laadulliseen arviointiin tai paremmuusjärjestykseen asettamiseen.